Rasismia sananvapauden takaa

Vuoden ensimmäinen Rönsy on ilmestynyt, ja sen kunniaksi tässä Tarun ja Sariannan kanssa lehteen tehty artikkeli. Lehden teema on demokratia, ja siitä tuli oikeastaan melko mainio, vaikka lehtityöryhmän puheenjohtajana itse sanonkin. Koko Rönsy löytyy issuu-upotuksena tekstin lopusta.

Rasismia sananvapauden takaa

Demokratia? Oikeistopopulismi nousee Euroopassa.

Viime vuosikymmenen aikana Euroopassa on koettu monia maita yhdistävä ilmiö: oikeistopopulistiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan ja saaneet paljon paikkoja kansallisissa parlamenteissa. Puolueita yhdistäviä tekijöitä ovat lähes poikkeuksetta muukalaisvastaisuus ja nationalistinen ideologia sekä yksinkertaistava, kansaan vetoava retoriikka. 

Muukalaisvihamieliset puolueet ovat nousseet noin joka toisen EU-maan sekä Sveitsin ja Norjan parlamentteihin. Euroopan maista kahdessa nationalistipuolueet ovat hallituksessa, Sveitsin kansanpuolue Sveitsissä ja Lega Nord Italiassa. Vuoden 2009 europarlamenttivaalit olivat suorastaan äärioikeiston ryntäys eu-parlamenttiin.Trendi muukalaisvihamielisten puolueiden kannatuksen kasvusta on selkeä. Yksi huolestuttavimmista esimerkeistä on Unkari, jossa äärioikeistolainen ja romanivastainen Jobbik-puolue on saanut merkittävää kannatusta lyhyessä ajassa. Puolue marssi myös europarlamentin käytäville saatuaan vuoden 2010 parlamenttivaaleissa huiman 16,7 prosentin kannatuksen. Kotimaassaan Jobbik on esittänyt muun muassa erillisiä pakkotyöleirejä paikallisille romaneille. 

Rasismista on tullut normaalia 

Ruotsalaistoimittaja Lisa Bjurwald on vastikään julkaissut kirjan Euroopan häpeä, jossa hän käy kovin sanoin oikeistopopulistien – mutta myös muiden puolueiden kimppuun. Hänen mukaansa muut puolueet kaikkialla Euroopassa ovat olleet liian kilttejä oikeistopopulistisen retoriikan edessä. 

- Demokratia ei tarkoita vain erilaisten poliittisten näkemysten sallimista, se tarkoittaa myös vastuuta suojella kansalaisia häirinnältä, vihapuheelta ja epätasa-arvoiselta kohtelulta. Ongelma on sama kaikkialla Euroopassa; poliitikot ovat liian pelkureita tehdäkseen asialle mitään, vaikka voisivat, Bjurwald lataa. 

Bjurwald havainnollistaa rasismin normalisoitumista politiikassa esimerkillä Itävallasta. Kun edesmenneen Jörg Haiderin äärioikeistolainen fpö-puolue nousi vuonna 1999 27% kannatuksella Itävallan hallitukseen, eu reagoi diplomaattisella boikotilla. Kun vajaan kymmenen vuoden päästä 2008 fpö ja siitä irtaantunut oikeistopopulistinen bzö saivat yhdessä kaksi prosenttiyksikköä suuremman kannatuksen (29%), ei sotaisia otsikoita näkynyt. Eurooppa oli tottunut muukalaisvihamielisten puolueiden läsnäoloon politiikan huipulla. 

Perussuomalaiset oikeistopopulistisessa puolueperheessä 

Perussuomalaisten on sanottu eroavan oikeistopopulistisista eurooppalaisista kumppaneistaan. Puolue ei ole aatemaailmaltaan selkeän oikeistolainen ja se on myös virallisesti irtisanoutunut rasismista. Populismitutkija Laura Parkkinen painottaakin, ettei perussuomalaiset puolueena ole muukalaisvastainen. 

- Perussuomalaisten juuret ovat pikemminkin ns. protestipopulismissa kuin 1980-luvun muukalaisvihamielisessä identiteettipopulismissa. Perussuomalaisilla ei esimerkiksi ranskalaisen Front Nationalin tapaan ole antisemitististä historiaa, Parkkinen sanoo.

Bjurwald ei kuitenkaan anna perussuomalaisille armoa. Päinvastoin, hän nostaa juuri Suomen esille maana, jossa perussuomalaisten rasismia ei oteta vakavasti. Näkemyserot perussuomalaisten rasismista selittyvät puolueen sisäisellä erilaisuudella. Puolueena perussuomalaiset ovat varmasti maltillisempia kuin eurooppalainen äärioikeisto, mutta puolueen sisällä kuitenkin vaikuttaa halla-aholaisiksikin kutsuttu rasistinen blokki, jonka jäsenistä valtaosa kuuluu Suomen Sisu -järjestöön ja Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajiin. Sisun periaateohjelmassa vaaditaan muun muassa rotupuhtautta ja vaalimanifestissa kehitysavusta luopumista. Blokkiin voidaan lukea esimerkiksi Olli Immonen, rasistisesta kirjoittelusta tuomittu James Hirvisaari sekä Jussi Halla-aho, joka syksyllä 2009 tuomittiin sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta blogitekstissään. 

Sananvapauden takana piilossa 

Halla-ahon blogi ja siellä käydyt keskustelut ovat johtaneet maahanmuuttokriittisen Homma ry:n ja Hommaforumin perustamiseen. Halla-ahoa kutsutaan muukalaisvihamielisten foorumikeskustelijoiden keskuudessa yleisesti Mestarin arvonimellä. 

Homma-forum on edesauttanut nykyisenkaltaista maahanmuuttokeskustelua, jossa maahanmuuton rajoittamista vaativat määrittelevät itsensä “maahanmuuttokriittisiksi”. Kriitikot vetoavat hanakasti sananvapauteen väittäen, että maahanmuutosta on voitava keskustella haluamallaan tavalla leimautumatta rasistiksi. Sananvapaus oli myös eräs Jussi Halla-ahon vaaliteemoista. Olli Immonen taas on ehdottanut kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistamista rikoslaista. 

Parkkinen muistuttaa, että populistipuolueiden retoriikka on koventunut kaikkialla Euroopassa. 

- Populistit esittävät itsensä todellisena kansan äänenä ja väittävät puhuvansa suoraan. Kaikkialla populistijohtajat aloittavat usein “En ole rasisti, mutta...”, Parkkinen sanoo. Sananvapaus ei kuitenkaan näytä koskevan kaikkia, sillä perussuomalaisten vihapuheita käsittelevän Natsivahti-blogin jakaminen facebookiin estettiin nopeasti ilmiantojen ryöpyllä. Blogissa julkaistaan kuvankaappauksia perussuomalaisten facebook-kirjoituksista, joissa osassa yllytetään jopa rikoksiin. 

- Demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi pysäyttää huolestuttava kehitys alkuunsa, eikä odottaa, että tilanne pahenee. Todella demokraattinen yhteiskunta ei hyväksy kymmentä tai viittä prosenttia rasismia, vaan linjan on oltava selkeä nollatoleranssi. Näin ei Suomessa ole ollut, Bjurwald toteaa.

Taru Anttonen, Julianna Kentala ja Sarianna Mankki

Open publication - Free publishing