Minusta liikkeen sisäinen kehittäminen on mielekkäämpää ja itselleni huomattavasti relevantimpaa vaikuttamista kuin omalla henkilölläni politikoiminen. Vaikka vaaleissa ja niiden välillä edistänkin itselleni tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja, en tahdo tehdä sitä minään keulakuvana tai sellaiseksi haluavana. Pelkkä ajatuskin tuntuu todella, todella epämukavalta. Lisäksi käytän aikaani mieluummin hyvien, terävien ehdokkaiden tukemiseen vaaleissa kuin siihen, että yrittäisin itse muuttua sellaiseksi.
Vihreät on tärkeä yhteiskunnallinen liike ja potentiaalinen muutosvoima, jota potkin mielelläni omalla panoksellani eteenpäin. Siksi kuulun muun muassa Vihreiden valtuuskuntaan, jossa puolueen linjoista päätetään. Ideologisen keskustelun moniäänistämiseksi olemme perustaneet Koijärven pesänjakajat -yhteisöblogin, jossa tuota keskustelua on tarkoitus käydä. Itse debytoin perjantaina kirjoittamalla Vihreistä ja feminismistä. Teksti on melko pitkä, joten en kopioi sitä tähän. Jos siis vihreä ideologinen ja metatasoa hipova diskurssi kiinnostaa, tuolta sitä vastaisuudessa löytää.
Blogissa mainittu Anna muuten esitti päteviä vasta-argumentteja kirjoitukseeni, kannattaa lukaista nekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti